8. harjoituskerta
Tehtävä 18: Peliarvio
1. peli: Love tester 3
- Pelin visuaalinen ilme on yksinkertainen, mutta vahvoja värejä hyödyntävä. Väreinä on tumma pinkki ja valkoinen korostamassa tekstilaatikoita. Värin lisäksi iso sykkivä sydän korostaa pelin aihetta. Sukupuoleksi voi valita miehen tai naisen ja ne on kuvattu symbolimuodossa. Stereotyyppisesti sininen-mies, pinkki-nainen.
- Pelillä ei ole sen suurempaa tavoitetta kuin nähdä rakkausprosentit kahden henkilön välillä.
Pelaaja voi pelata omasta näkökulmasta laittamalla oman nimensä toiseen laatikkoon. Toinen vaihtoehto laittaa kaksi nimeä, jotka eivät ole omia.
- Peli on nopeaa läpi pelattu.
- Pelissä houkuttaa henkilökemiat ja taustalla voi olla esimerkiksi ihastumista toiseen henkilöön.
- Pelin kohderyhmänä lapset ja nuoret, joilla on juuri herännyt kiinnostus romanttisiin ihmissuhteisiin.
- Muistan pelanneeni peliä lapsena ja silloin se tuntui hauskalta ja jännittävältä. Aikuisempana lähinnä naurattaa sen järjettömyys mittaamaan ihmissuhteita. Muuttaisin pelissä sukupuolen nainen/mies/muu.
- Korttipelille tyypilliset väritykset. Vihreä tausta, josta pelikortit erottuvat selkeästi.
- Peli on ongelmanratkaisupeli, jonka tavoitteena saada korttipinot maiden mukaan neljään pinoon siirtelemällä kortteja alhaalla olevista pinoista toiseen ja myös pakkaa hyödyntäen.
- Peli on yksin pelattava.
- Pelissä mitataan, kuinka nopeasti pelin selvittää. Kuitenkaan takarajaa suoritukselle ei ole. Pelinopeuden voi siis itse määrittää.
- Pelissä koukuttaa onnistumiset. Peli voi päättyä myös umpikujaan, mikä koukuttaa pelaamaan uudestaan.
- Pelin kohderyhmänä voi toimia lapset ja myös aikuiset. Yksinpelattavista korttipeleistä kiinnostuneet. Pelissä hyvää on sen selkeä ilme. Peliä täytyy osata pelata, eli ohjeistusta ei ole. Muuttaisin peliin ohjeistuksen, sekä mahdollisuuden piilottaa siirtojen määrän sekä peliin käytettävän ajan.
Tehtävä 19: Seppo io
Kyseistä peliä en löytänyt, mutta alusta on minulle entuudestaan tuttu. Mielestäni pelillisyys on hyvä tuoda alakoulun sisältöihin. Useimmat lapset motivoituvat peleistä ja ne ovat osa heidän vapaa-aikaansakin, mikä tekee niistä merkityksellisiä heille. Kuitenkin on tärkeä pitää huolta, ettei ruudun ääressä joudu viettämään liikaa aikaa ja oppimistavoitteet saavutetaan pelienkin avulla.
Tehtävä 20: Stereotypiat peleissä ja peleihin suhtautuminen
Suhtautumiseni pelaamiseen on vaihtelevaa. Toisaalta pelit kehittävät muun muassa motorisia taitoja, ongelmanratkaisutaitoja ja sosiaalisia taitoja, mikä on hienoa! Myös kielitaito kehittyy, sillä pelit ovat usein vierailla kielillä, kuten englanniksi.
Kuitenkin minua huolettaa pelien koukuttavuus. Pelit, joihin kuuluu liikuntaa ovat loistavia, sillä ne innostavat liikkumaan. Usein pelejä pelataan kuitenkin istuen ja ollaan passiivisia, mikä on haitallista pidemmän päälle. Peleihin liittyy myös ikärajoihin liittyviä riskejä ja ne voivat normalisoida ja ihannoidakin ikäviä aiheita, kuten sotaa.
Jussi Mankkisen artikkelissa tuli mielenkiintoinen näkökulma peleihin esille, mitä en ole itse tajunnut pohtia. Pelit voidaan nähdä myös kulttuurisina tuotteina ja taiteena. Sain heti ideaa oppilaiden kanssa pohtia pelien ulkoasua ja pelejä taiteen näkökulmasta. Mieleeni tuli muutamia pelejä, joiden visuaaliseen ilmeeseen olen kiinnittänyt positiivisessa suhteessa huomiota. Myös pelejä tuli mieleen, joiden ulkoasu ei ole miellyttänyt silmääni. Siltikään en ole osannut pohtia pelejä taiteen näkökulmasta, vaan huomio kiinnittyy pelien vaikutukseen kuten Mankkinen artikkelissaankin kertoi. Jussi Ahlroth on kirjoittanut artikkelin Mika Loposen haastattelusta. Loponen kertoi väitöskirjassaan tutkineen roolipelien hahmojen stereotypioita. Oppilaiden kanssa olisi kiva pohtia myös esimerkiksi pelien sankareita ja örkkejä. Olisi kiva myös toteuttaa kuvataidetyönä pelihahmot, jotka edustavat stereotyyppisesti joko hyvää tai pahaa ja tehdä suomen kielen tunnilla kuvailu hahmon ominaisuuksista, jotka eivät vastaisikaan oletuksia.
Lähteet:
Kommentit
Lähetä kommentti